VOI ÄRRÄPÄÄ

Eilen tartuin ihanaan kameraani ja vietin sen kanssa mukavan ja tuotteliaan hetken, mutta mä en oikeesti saa niitä mitenkään tänne!! On tässä kuulkaas muutama kirosana lentäny. No.. tää postaus on nyt sitten ilman kuvia ja toivottavasti saan ongelman pian ratkaistua (ja muistan vielä vanhat kuvat...)

Pari päivää olin hirveellä stressillä vääntänyt spinningohjelmaa täksi aamuksi, kun lupauduin tuuraamaan 6.30 spinningin. Eilen illalla sain kuitenkin viestin, ettei tuntia pidetä. Osallistujia ei oo enään ollut tossa riittävästi. Uskokaa tai älkää, ennen tunti oli aina täynnä. 6.30 aamulla, huh!! Mulle tuli kuitenkin ihan törkeen helpottunu fiilis: yks spinuohjelma on valmiina sitten seuraavalle kerralle, kun sellasta tarvitsen ;)

Tänään aamulla käytiin sitten kolleegani (hah, kuulostaapa virallislta) kanssa läpi tulevaa uutuutta kuntosalin ryhmäliikuntaohjelmaan. Voin kertoa, että luvassa on jotain todella huippua! ;) Enempää en taida vielä uskaltaa kertoa, kun syksyn lukkariakaan ei ole vielä julkistettu...

Huomenna sitten koko päivän kouluttaudun uuteen juttuun toisella kuntosalilla, jossa vakituiset tuntini aloitan parin viikon päästä. Huomisesta koulutuspäivästä lisää ehkä huomenna tai myöhemmin... Jänskättää!!

Kuten ootte ehkä huomannut, mun elämässä on paljon uutta tällä hetkellä. Yksi uus koskien ryhmäliikuntaa on vielä tiistaisin alkava puolentoistatunni ohjaus työporukalle. Töitä siis riittää.. Näillä näkymin kun kaikki on lähteny pyörimään, niin perjantai ois ainut vapaapäivä. Muina päivinä ois sitten yleensä enemmänkin kuin yksi tunti töitä. Jee ja apua! :-)

Uusi arki

Tänään olin ensimmäisellä päivälukion tunnilla Porvoossa. Vähän aikaa pyörin ympäriinsä ja yritin löytää äidinkielenluokkaa, kyselin ihmisiltä ja ainakin kaksi kertaa harkitsin jo luovuttavani ja lähteväni vetämään, mutta sitten oikea luokka löytyi. Ei Porvoon lukio kai mikään suuri ole, mutta on se aika sekava, jos tietää vain että on menossa "jollekin ruotsin tunnille".

Nyt oon siis kotona, söin ja katoin yhen leffan. Ainut tapa opiskella mukavasti englantia on kattoa leffoja ilman tekstityksiä, tosin sekin on tylsää jos on liian monimutkainen leffa.. Tunnin päästä lähenkin jo takasin, koska mulla on enkun abikurssi iltalukiossa. En oo varma oisko mulla ollut ruotsin tunti tässä välissä, koska en ollut kirjottanut sitä tälle tiistaille kalenteriin, vaikka kaikille muille olin. Kotiin tuleminen houkutteli kuitenkin enemmän, kun kaupungissa päivän aikana yhteensä noin viiden tunnin hengaaminen tuntien väleissä. Katotaan kuinka nopeesti hajoon tähän touhuun. Nyt kun on aamu ja iltalukiota, niin en pääse ees salille tuulettumaan. Oon sitten vissiin päättänyt vetää tänkin asian läskiksi ja järkyttäisin itseänikin jos ajattelisin mun tän hetkisiä liikunta ja ruokailujuttuja... No, ens kuusta alkaa skarppaus, siitä ehkä enemmän myöhemmin ;-)

Tunnelmat on siis sekavat, mutta ihan innostuneet. Olin aamulla ihan innoissani, ku nsian ukea farkut päälle ja laittautua :-D Kolme vuotta kun meni aika pitkälti jotkut verkkarit jalassa Vierumäellä... :-D Tavallaan ahdistaa tämmönen, kun missään vaiheessa ei voi kokonaan heittää aivoja narikkaan, kun täytyy seurata kelloa, koska jo kerran kotiin tultua pitää kohta taas lähteä. Mä en tavallaan kuulu mihinkään. Tää on tällanen välivaihe mun elämässä. Ei mun nimeä oo ees lukion listoilla, enkä tunne sieltä melkein ketään. En tiedä talon tapoja tai tunne tiloja. Vois ajatella, että onhan ne ykkösetkin siellä ihan yhtä hukassa, mut hei, niillä on ryhmänohjaaja, kaikenmaailman infot, wilma, opot ja toisensa. Heinolassakin oltiin vähän erillään muista opiskelijoista, mut ainakin meillä oli ainakin joku opettaja keneltä pysty mennä kyselemään typeriä, wilma missä luki tunnit, ruokailut ja muut infot, yms.. Nyt mä astun vaan keskellä väkijoukkoa, eikä ketään vois vähempää kiinnostaa jos mä oon ihan hukassa. Mut kyl tää ehkä tästä, kestää vaan vähän päästä tähän arkeen ja "rytmiin", jota ei kyllä taida olla olemassa ollenkaan. Tulipa tästä nyt vähän negatiivisen sävyinen postaus, vaikkei tarkoitus ollut :-D Oon oikeesti aika innoissanikin tästä, vaikka tän jälkeen voi olla vähän haastavaa uskoa! :-)

Ei kiinnosta

Vähän jänskää, kun alkaa lukio Porvoossa! Oon kyllä heittäny tän koko homman ihan läskiks.. Nimittäin en oo lukenut vahingossakaan yhtään kesän aikana, enkä itseasiassa omista edes lukiokirjoja vielä.. Kiinnostus on korkeintaan muurahaisen kokoinen, mutta nyt vois alottaa skarppaamisen. Ihan oikeesti. (justjoo)

PS. Yritin lisätä tähän Villen säbäkuvia, mutta se ei onnistu. En voi laittaa kuvia edes muokkausohjelmaan, lähettää itselleni sähköpostilla tai facebookissa. Mikä vialla? Onkohan jotkut asetukset ollut vituillaan vai mitä...? Help!

work hard, party harder

Kolmas kerta, kun kuvat tulee instagramista. En lupaa mitään, mutta saattaa olla että tässä kohta skarppaisin tän kuvituksenkin kanssa... Toisaalta vähän turhaa ja ärsyttävää, ne jotka seuraa instagramissa näkee samat kuvat kahdesti ja ne joita ei ig kiinnosta, tuskin kiinnostaa nämä kuvatkaan. No... Kivempi kai kuitenkin, että jotain kuvitusta on. Ja sitäpaitsi ig aktiivisuuteni ansiosta on helppo kertoa kuulumisia näiden kautta!

Eilen olin Lassiloikka koulutuksessa Espoossa. Seikkailin ensin bussilla Helsinkiin ja Helsingistä junalla Koivuhovin pysäkille. Tai no... Sille seuraavalle itseasiassa. Ihme ettei mulle oo tullu yhtään pahempia traumoja junista, koska aina onnistun sähläämään jotain. Kerran tulin Lahdesta Mäntsälään, tai yritin, mutta en osannut avata junan ovia (???) ja jäinkin sitten vasta seuraavalla pysäkillä :'-D Iskä ajeli sitten sinne hakemaan mut, mun pelastaja <3 (Voisin vaikka luvata, että seuraavalla pysäkillä painoin ihan samaa nappia, että ovet aukeis!!) Tällä kertaa en ollut sentään ainut sählä... Meitä oli viis tyttöä, oltiin tavattu junassa ja tutustuttukin jo pikkasen. Kaikki oli ihan kujalla ja tiedettiin vain, että Koivuhovin pysäkki jolla meidän oli tarkotus hypätä kyydistä, on Kannelmäen jälkeen. Kannelmäen jälkeen hypättiinkin pois junasta, mutta sitten yksi tytöistä huomasi, että kyltissä lukee jotain muuta kuin Koivuhovi. Niin me sitten äkkiä hypättiin vielä takaisin junaan. Ja oikea pysäkkihän se olisi ollut.. Eli jäätiin jo oikeella pysäkillä, mutta sitten tultiin takaisin junaan :D:D Niin me sitten käveltiin muutama kilsa ylimäärästä ja oltiin tyylikkäästi myöhässä.

Koulutuspäivä oli välillä vähän pitkäveteinen ja itsestäänselvyyksien läpikäymistä, mutta oli mukava nähdä paljon uusia ja kivoja ihmisiä! Yksi tyttö, kenen kanssa hengailin olikin ollut Vierumäellä mun ryhmässä pääsykokeissa, hauska sattuma :-) Pitkän päivän jälkeen oli pakko päästä vähän tuulettumaan, ja niimpä lähdin sitten Porvoon yöelämään. Mistä ne kaikki ihmiset Porvooseen oli tullut?! Amarillo, ja kuulemma Seurahovikin oli ihan täynnä. HÄH. Porvoo, mitä täällä tapahtuu?! No mutta ilta oli hauska, mitäs muutakaan, kun se sisälsi vanhoja, nykyisiä ja uusia tuttavuuksia :-)

Lunastan lupaukseni

Päätinpä taas painaa "uusi teksti" painiketta, vaikken oo ihan varma mitä tähän valkoiseen ruutuun tuun nyt kirjoittamaan. Ihan turha mun on mitään suunnitella; aina kun kirjoitan puol lausetta niin mieleen tulee jotain ihan muuta, ja lauseen sisältö tulee muuttumaan alkuperäisestä suunnitelmasta ehkä rajustilin. Liikaa ajatuksia? :-D

Elviran kanssa ollaan tehty pari lenkkiä ja keskiviikkona kävin kahvakuulailemassa. Mun omat lenkkarit (niinkun aina puoli omaisuuttani) oon jättänyt Alisalle, joten oon ominut äitin lenkkarit. Kahvakuulan taas lainasin työkaverilta, ja pomo sponssas juoman. Oon niin pummi!

Juuri äsken tulin kotiin kattomasta Villen harkkapeliä. Hävisivät 7-5, höh :-( Ennen pelin alkua opiskelin ruotsia, kuten ensimmäisestä kuvasta voitte nähdä ;-)

Viime postauksessa mainostin olevani nykyään aktiivinen ig käyttäjä. No, tän postauksen kuvat on myös sieltä. Kolmen päivän ajalta, viisi kuvaa. Eli en mä tainnut valehdella... :-D Viimenen kuva mua naurattaa sen takia, että mun blogin perusteella luulis varmaan etten tekis mitään muuta kun jumppailis, juhlis ja kattois lostia :-D Ja sitten alan miettimään, että teenköhän mä ees muuta!? :'-D Haha, get a life bitch!

Instagram

Täällä taas! Kuukauteen mulla ei oo ollu oikeen aikaa ja innostusta istua koneella, varsinkin kun facebookin saa nykyään tsekattua puhelimella. Mitä tässä yli kuukauden aikana on sitten tapahtunut? Kaikennäköistä. Oon aika tyytyväinen tähän kesään, joka on kohta jo ohi. Oon nähnyt paljon kavereita, tehnyt vähän töitäkin ja no, häslännyt kaikenlaista. Kohta lisää mun kesästä. Taidan todellakin olla ihminen, joka nollaa päänsä enemmänkin tekemällä ja häseltämällä kaikenlaista, eikä pysähtymällä. Mulle tulee vaan hirveä ahdistus jos en tee mitään. Ehkä tää kostautuu vielä joskus, mutta nyt mä nautin.

Oon ollut aika hiljainen blogin ja facebookin puolella, mutta mun uudessa tuttavuudessa instagramissa oon ollut aika aktiivinen ;) Jos haluut vakoilla mun instagramia, niin sieltä löydyn nimellä saaramaijaa. Kuvia en oo kameralla paljonkaan yhtään ottanut, joten tänkin postauksen kuvat on kaapattu juurikin sieltä instasta, eli kännykkäkuvia satunnaisista hetkistä heinäkuusta lähtien.

Kesän aikana oon tehnyt kahta asiaa liian vähän:

Liikaa olen tainnut:

Olen käynyt:

Nyt vielä kesälomailen tämän viikon, ja sitten alkaakin ahkera opiskelu ;) Onneks ehtii ensin päästä siihen alkuun, ennen kun syyskuussa alkaa myös ahkera työnteko..! Katellaan jos nyt vaikka ryhdistäytyisin vähän tän blogin kanssa. Se oli puoliksi lupaus...

Heipsun ihanat! :)