joulu

kuulumisia

Itse muutamaa aktiivista blogia seuraavana voin todeta, että blogin hiljaisuuteen voi olla muutama eri selitys:

1) elämässä tapahtuu niin paljon ja bloggaus jää vähemmälle koska ajatukset on muualla tai aikaa ei ole

2) elämässä ei tapahdu mitään, miksi bloggaisi

3) elämässä tapahtuu sellaisia asioita, mistä ei halua blogata julkisesti tai sellaisia asioita, joita ei edes halua ajatella

4) blogin kirjoitus ei vaan sillä hetkellä motivoi, "ehkä pidän taukoa tai hiljenen täysin"

Mun kohdalla voisin varmaan ympyröidä jokaisen noista numeroista. Edellinen postaus oli kuulumisia kuvien kautta, nyt tulee sitten tekstiä. Kuulumisia. Niitä on nyt muutama kaveri kysellyt, ja oon todennut kuinka vaikea kysymys se voikaan olla. Silloin kun sen kysyjä oikeasti haluaa saada vastauksen, eikä tyydy vain "ihan hyvää, tässähän tämä" -vastaukseen. Hyvä että eivät tyydy, paljon fiksumpaa on kysyä kuulumisia silloin kun ne oikeasti kiinnostaakin.

Tästä tekstistä tulee varmaan yhtä sekava, kun miltä mun kirjoituspöytä tällä hetkellä näyttää. Mutta ajattelin silti kirjoittaa, koska tänään yritän siivota sotkuja, sekä kirjoituspöydältä että mun pääni sisältä.

Oon tosiaan nyt Porvoossa. Ihan outoa. Nyt allekirjoitan blogini otsikon vieläkin vahvemmin kuin ennen. Porvoossa elämä on niin erilaista, ihan eri maailma. Tuntuu että mäkin olisi ihan eri ihminen, vaikka en mitenkään tietoisesti muuta itseäni roolista toiseen. Toki ihminen muuttuu ympäristöstä riippuen ja muuttaa automaattisesti käytöstään, ja se on ihan tervettäkin. Tässä kontrasti tuntuu vaan niin kamalan suurelta. Tätä asiaa pohtiessa ehkä tajuaa, että se oma elämä on kuitenkin enemmän Porvoossa. Toisaalta kun Vierumäeltä palaa vain viikonlopuiksi Porvooseen, tuntuu koti vähän vieraalta paikalta. Vierumäellä oon kuitenkin aika tiiviisti elänyt viimeset pari vuotta ja kasvanut kaikella tapaa uusien kokemusten ja itsenäistymisen kautta. Toisaalta Vierumäki yhdistyy aina jotenkin opiskeluun ja on omalla tavallaan ahdistava paikka, vaikka opiskelupaikkana toki paras mahdollinen mun mielestä. Porvoossa on sitten omat ongelmat, mutta nyt täällä hetken aikaa oleillessani oon tajunnut että ehkä kaikki on jotenkin suurempaa, oikeeta elämää, täällä. Vierumäen jutut alkaa tuntua jotenkin unelta mitä oon eläny hetken aikaa, kunnes sinne taas oikeesti palaan. Vierumäeltä nyt ikävöin ihan järkyttävästi Semppua, kun ei olla nähty niin hirvittävän pitkään aikaan <3 Ei olla muutenkaan pidetty hirveesti yhteyttä vaikka nykyaika sen helposti mahdollistaisikin, mutta aina välillä se blondi idiootti hyppää mun mieleen, ja sitten tajuan kuinka kamalasti sitä kaipaankaan. Ihmistä kenelle vittuilla ja ihmistä kenen kanssa nauraa silmät kyynelissä.

On ollut kuitenkin ihanaa, kun Porvoossa ollessani oon ehtinyt nähdä niitä kavereita, ketkä asuu täällä. Viikonloppuisin kun ei ole aikaa ja voimia rehellisesti sanottuna. Vaikka töitä on lauantaina ja sunnuntaina vain se pari tuntia, niin jotenkin se on tarpeeksi mun päivään. Käytän nimittäin vieläkin ihan liikaa aikaa tunneista stressaamiseen ja elän vähän niinkuni koko viikonlopun töissä henkisesti. Sitten sunnuntaina hirveellä kiireellä Vierumäelle, se lähtö on ehkä kaikista stressaavinta, vaikka oudolta saattaa kuulostaa. Vierumäellä sitten hengähdän muutaman päivän ennen kuin tulee taas viikonloppu. Tää kuulostaa nyt vähän tyhmältä, eikö ois fiksumpi stressata opiskelusta kuin viikonlopusta?

Tää viikonloppu on ollu ihana. Mulla ei oo ollu tunteja, koska maanantaina on jouluaatto. Sain itse päättää haluanko pitää sunnuntaitunnit, mutta sanoin ei, vaikka rahaa tarvitsisinkin. En vaan voinut vastustaa kokonaista vapaata viikonloppua. Toki tässä on kaikkea joulusöhellystä ja sähellystä. Mutta niistä mä en kyllä stressaa yhtään, ihme kyllä, koska oon aika hyvä stressaaja ;) En tiedä oonko joulu ihminen. Joulukuun alussa mulle tuli ihan joulufiilis. Nyt ei ehkä ole enää niin paljon, mutta ei se mitään. Ei mun huoneessa oo edes jouluvaloja, mutta ei joulu mun mielestä siitä oo kiinni. Eikä mulle oo väliä onko meillä palaneita vai hyviä piparieta, minkälainen on jouluruoka tarkalleen aattona, miten koristellaan kuusi tai onko se edes aito. Mulle riittä että se on joulu. (pitäiskö se muuten kirjoittaa isolla?) Se fiilis tulee ihan itsestään, kun pysähtyy vaan. Rakastan kyllä sitä, että voin maata piikkimatolla kauniita joululauluja kuunnellen ja nyt mulla on tuoksukynttilöitänkin! 

Oon siis vihdoin antanut itselleni anteeksi sen, etten ole juuri nyt niin aikaansaava. Oon antanu itelleni muutaman päivän, jolloin hengähdän ja kerään taas voimia uuteen hösäämiseen. On nimittäin asioita, jotka pulpahtavat mun mieleen muutaman kerran päivässä ja varsinkin iltaisin nukkumaanmennessä, mutta nyt oon päättänyt että vasta tiistaina saan nähdä näiden asioiden eteen vaivaa. Näitä asioita on esimerkiksi:

-Opari. Nolottaa kun en oo saanu mitään aikaseksi, eikä mun edes pitäis olla saanut senkään enempää kuin sisällysluettelo. Mutta marraskuuhan se oli silloin, kun mä lupasin oparin ohjaajalle ensimmäisen version sisällysluettelosta palauttaa...

-Työt. Tosiaan alkaa uusi lukkari, functional jäi pois kokonaan, koska kävijöitä ei ollut. Mutta siihen sitten tilalle pumppi, ja vähän järjestykset muuttu. Tammikuusta lähtien mulla on siis joka lauantaiaamu ja sunnuntai-ilta kaksi tuntia vedettävänä. Tammikuussa, herranjumala kun siihen ei oo enää paljoa aikaa! Eli tiistaina mun on kyllä pakko saada ne kaikki väsättyä kokeilukuntoon ja keskiviikkona käydä testaamassa, sen jälkeen harjoitella. Apua. Muutama spinning biisi on kyllä onneksi jo valmiina ;)

Nyt suuntaan tekemään loppurutistuksen mun huoneen siivoomisen kanssa. Tosin pian se on vaan ulospäin siisti, kun minkä vaan kaapin avaa niin järkyttyy. Vaatekaappi on kaikista pahin. Eli se on sitten seuraava prosessi, mutta ei enään tänään ;)

elämää

pipo päässä pakkasella!

spinning kengät

colorsin avajaiset

Tyypillisesti unohtelen tavaroitani aina sinne sun tänne. Nauroin tosi paljon, kun Alisa lähetti tän kuvan viestillä: "Oisko vielä muuta hukassa?" :D Hyvä että mulla on Alisa ;)

Niko Lentäjänpoika 2

heippa vierumäki, hetkeksi!

Luokkakuva URO 2 :D

50's ;)

Ammattilainen ;)

Torstain ja perjantain oparitapahtuma takana paljon onnistuneemmin kun olisin osannut odottaa ja tänään ensimmäisen uuden PowerCore ohjauksen vetäminen meni mukavasti. On jotenkin niin helpottunut olo, oon tosi onnellinen. Olin aivan unohtanut miltä tuntuu olla stressaamatta mistään, en musitanut että tää on niin ihanaa! Tän illan mä oon kotona enkä tee mitään mikä ei huvita. Ja se mikä huvittaa, on leipoa iskälle kakku ja katsoa telkkaria. Ehkä vähän jopa piikkimattoilla pitkästä aikaa!

Otin suurena kohteliaisuutena, kun liikunnanohjaajaksi opiskeleva nuori nainen jäi tunnin jälkeen kyselemään ja halusi mut haastateltavaksi koulutehtävää varten. Koulutehtävään piti haastatella valmista liikunnanohjaajaa. No, siinä sitten naurahtaen sanoin että olen varmaan vähän nuorempi ja kokemattomampi kun kuvittelet.. Kerroin että tarkotus olisi valmistua liikuntaneuvojaksi vasta keväällä, mutta vastaan mielelläni kysymyksiin jos siitä on jotain hyötyä. Liikuntaneuvojat siis valmistuvat ammattikoulusta, itse hän opiskeli siis ammattikorkeakoulussa liikunnanohjajaksi. Tulihan siinä hymy korviin, kun joku epäili tässä asiassa jo konkariksi, hihi :)

Ainiin ja ostin spinningkengät vihdoin kun sain palkan! Tosin sinne ne rahat sitten menivätkin... Aika kallis satsaus mun budjetille, mutta kuulemma kestävät. Monet sanoneet polkeneensa kymmenenkin vuotta samoilla spinukengillä. Nyt vaan odotan huomista kun pääsen testaamaan, onko se sitten oikeasti niin erilaista polkea niillä kuin sisäpelikengillä ;)

girls, girls, girls

the world's worst big sister

"Mä oon varma et sä oot unohtanu.... Ihan varma!! Mä oon niin varmaa, varmasti oot unohtanu..."
"Öööö mitä mun ois pitäny muistaa?"
Pikkuveli vie mut synttärikorttiensa luokse
Ja asiaa ei varmaan yhtään helpottanut: "ONNEA!"
"...mun synttärit oli jo eilen..."

kastajaiset

tears in heaven

Minkäänlaista kuvaa ei ole tulossa, oon kyllästyny jakamaan huonoja ipod kuvia, ja kuvaamaan en todellakaan oo kerennyt.

Viikko sitten mietin et kuinka kauan mun pää mahtaa kestää tällasta tahtia elämässä. No, nyt oon tainnut tulla oikeasti hulluksi. Perjantaina treeneissä mä sen tajusin, kun kaveri totes et eihän se uskalla puhua mulle, kun mulla on sellaset mielialavaihtelut! Apua.

Viikko Vierumäellä oli aika kamala. Jotenkin kaikki ahdisti eikä mikään ollut kivaa. Paitsi keskiviikko, joka oli kunnon sporttikeskiviikko. Aamulla kävin lenkillä, koulussa pelattiin lentopalloa, illalla olin step-aerobicissa ja illalla päätettiin vielä Sempun kanssa mennä lenkille. Oli ihan hulluu juosta pimeessä, ihan ku ois ollu yö! Niin se vaan syksy on tullut. Ja mulla ei ollu yhtään aikaa kuvata noita kauniita värejä ulkona!

Perjantaina tulin bussilla kotiin ja olin just ehtinyt istuutua, kun äiti totesi, että nyt lähdetään treeneihin. Mä aloin itkeä. Mitä helvettiä. Oli kivaa mennä treeneihin, mut mä vaan aloin itkemään. Tiedä sitten miksi. Treenien jälkeen täydellisyyttä oli Talent ja lakujätsi. Rentoutua siinä ei kuitenkaan voinut, koska seuraavaksi odotti uuden spinning-ohjelman suunnittelu. Valmista siitä tuli kolmelta yöllä, jonka jälkeen menin nukkumaan muutamaksi tunniksi ennen aikaista herätystä. Mutta tosi hyvä spin-ohjelma siitä sitten tulikin! Kehujakin tuli. Ja mua alko taas itkettämään. Suihkun jälkeen alkoi itkettämään, kun ei onnistunut rajaukset millään. Seuraavaksi, kun kuuntelin hyvää biisiä ipodista. Mitä mulle tapahtuu!

Jos nyt saisin päättää kolme asiaa maan ja taivaan väliltä, ei mun toiveet olis jonkun mielestä kauheen kummosia.

1. Piikkimattohetki taas jokaiseen iltaan. 20 minuuttia, jonka voisin maata yksikseni ajattelematta mitään stressin aiheita.

2. Haluaisin kuvata illan pimettyä puuta, joka on Porvoon kaupungin talon edustalla.

3. Kokea sen sekunnin uudestaan, kun eilen kävelin sateella pimeellä kujalla, ja auto sytytti valot suoraan mun edessä. En tiedä miks vaikutuin siitä maisemasta, mikä yhtäkkiä näin, mutta se oli täydellinen. Sadepisaroita, oransseja vaahteroita, kaupungin valoja, graffitteja...

+1. Saisin istua tässä koko päivän, tekemättä mitään.

Oletko pelaaja vai tehtävä?

Tiistaina menin A-K:lle ja keskiviikkona sieltä suoraan kirjotuksiin lukiolla. Kirjotuksista en uskalla muuta sanoa, kun vaan sen, etten oo ikinä istunut viittä tuntia hiljaa paikallani ja kirjoittanut niin montaa sivua putkeen!

Siskon luona tehtiin ruokaa ja katottiin Lostia

Viikonloppu on mennyt, ja menee, kuntosalilla ja miekkailemassa. Eilen katottiin Elviran, Mirkan ja A-K:n kanssa elokuva Rat King, joka oli aika kamala. Vaatii ehkä taas vähän aikaa, että osaan sanoa oliko se hyvällä vai pahalla tavalla kamala :D

lauantai

Spinningiä, PowerCorea, terveystietoa, kääretorttua ja Afrikan tähteä. Illalla vielä Talenttia. Telkkarista alkaa niin moni sarja, että mun melkein pitäis lukujärjestys niitten seuraamiseen! Harmittaa vähän, kun oon jo pudonnut aikoja sitten Good Wifen kyydistä... Täytyy hommata siis tän tuottiksen boksi jossain vaiheessa!

Spinning meni aika mukavasti, täytyy vaan tehdä muutama muutos ohjelmaan seuraavaksi kerraksi, kun sain asiakkailta sellasta palautetta tunnin jälkeen. Siis pääosin hyvää palautetta musiikista, ohjauksesta ja työbiiseistä, mutta itsekin tajusin palautteen saatuani, että tunnista puuttuu "kokonaistarina". Mulla on vaan kolme työvaihetta joitten väleissä palauttelut. Täytyy miettiä haluunko tunnista nousujohteisen vai teenkö esimerkikis ensimmäisestä työosuudesta rankemman, toisesta vähän kevyemmän ja kolmannesta sitten kidutuskamalan.. Katellaan miten nuo tasamaat ja mäet saan sovitettua. Mutta oli tosi kiva saada palautetta asiakkailta, hyvin harvoin kun he sitä tulevat tunnin jälkeen antamaan, vaikka kuinka sitä lypsää! Ja aamulla heti salille mentyäni työnantaja ihmetteli kuinka mun tunnit vetää niin hyvin porukkaa. Kello 10 lauantaiaamu on kuulemma ollut vähän haasteellinen, mutta mun tunnilla oli joka pyörä käytössä ja huomisillekin tunneille enää muutama varapaikka jäljellä. Tuli vähän ylpeä olo, hihi.

PowerCore puolestaan tuottaa mulle vähän enemmän hankaluuksia kuin spinning. Mutta eiköhän sekin siitä. Kyllä mä osaan laskea. Ja puhua. Ja kehua sekä kannustaa. Ja jumpata. Ja kuunnella musiikkia sekä mennä sen tahtiin. Ja ennakoida. Mutta miten se voi olla niin hankalaa yhdistää monta asiaa! No emmä mitään suuria munauksia tehnyt, mutta vähän sekoilin välillä. Kai se kuuluu asiaan ja menee pois itsestään :)

Hups, nyt innostuin taas selittelemään näitä ryhmäliikuntajuttuja, joita ei oo varmaan hirveen mielenkiintosta lueskella.. :D No, kirjotanpa silti. Saan jotenkin ajatukset tuuletettua ja "tunnin päätettyä" päässänikin vasta kun oon käynyt läpi, että miten meni ja mitä tapahtui.

Loppuun vielä pakko sanoa, että tehtiin just Vilin kanssa maailman parasta kääretorttua!

just do it

Tää viikko meni jotenki tosi hitaasti. Mitään erikoista ei tapahtunut. Ainut mieleen tuleva asia on ostomorkkis, kun tilasin nikeltä sportit, kengät ja housut. Melkein toivon ettei niitä kenkiä tuukkaan, niitä kun oli vaan yhet sitä kokoa mitä tilasin. No ei, kyllä mä oikeesti malttamattomana odotan niitä!

sorry for party rocking!

Kouluviikko meni aika nopeesti. Maanantai, tiistai ja torstai oli tosi lyhyitä ja rentoja päiviä. Keskiviikkona olin abi-infossa. Terveystiedon kirjotukset lähestyy uhkaavaa vauhtia. Tiistaina fiilisteltiin Uniikkia, joka esiintyi Vierumäellä.

Keskiviikkona oli sitten taas pikkulauantai meiningit. Vietin illan aika pitkälti Sempun kanssa, valvottiin varmaan myöhempään kun jotkut baarissa olleet. Se kertokoot siitä kuinka hauskaa meillä oli, naurua ei ainakaan puuttunu! :D Kauhukaksikko liikkellä, huh huh. Tästä illasta on kaks kuvaa mitkä mun on pakko saada jotenki tänne hommattua, mutta en nyt pystynyt kun mun kone on siskolla. Toki tässäkin koneessa on bluethoot mut taidan vaan olla aika surkee näitten laitteiden kanssa.

Tänään oli mun ensimmäiset syyslukkarin tunnit. Ja fiilis on ihan mahtava! Luulin että oisin ite niin kuollut, ku nensin tunti spinningiä ja sitten perään PowerCore, mutta se kaks tuntia osoittautuikin rankaksi mutta monipuoliseksi ja tosi mukavaksi treeniksi! Kaikki meni hyvin, molemmille tunneille tosin olisi mahtunut vielä puoletkin lisää väkeä.. Huomenna sitten Spin-Pumppi ja Functional :) Nyt ei enää ahdista niin pahasti, kun tää päivä meni niin mukavasti!

Eilen stressasin ihan kamalasti ja olin vielä yöllä salilla. Tai aika myöhään mä sinne meninkin kun kävin kavereita ensin moikkaamassa. Sitten kun muut lähti baariin niin mä lähdin salille, haha. Salilla sitten kävi hassusti, että tosiaan perjantaiyönä siellä käveli nuori mies mua vastaan. En ois ikinä uskonu että kukaan muu eksyy salille perjantaina yöllä :D No, naurahdettiin ja moikattiin.

Nuhanenä

Ensimmäinen kouluviikko takana, ja muutaman tunnin päästä toinen lähtö opistolle. Niin helppoa, kun Kaisalla on nyt auto ja päästään sillä kulkemaan. Vihaan nimittäin busseja Lahti-Porvoo välillä...! Se ajaa joka ikisen pupunkolon kautta nimittäin.

Eli nykyään asutaan Jytinöillä, rivareissa. Elintaso on ihan pikkasen noussu, mut vähän tuntuu eristäytyneeltä! Tässä vähän kuvia, eli siellä on kaksi kahden hengen huonetta, keittiö, vessa+suihku ja varasto. Ekan viikon yhdistettiin toisen huoneen kaksi sänkyä ja yksi sohva, koska haluttiin nukkua yhessä.

Semppu anto mulle viime sunnuntaina vähän myöhästyneen synttärilahjan. Se oli aivan ihana, kun kaikilla noilla jutuilla on oma tarkotuksensa ja oma tarinansa ;)

Nyt oon vähän flunssainen ja uupunut. Täytyy silti vielä ennen lähtöä raahautua kuntoklubille kokeilemaan spinningbiisit, kotona kun kaikki tuntuu aina paljon selkeämmältä kun sitten salilla. Rukoilen, että mun cd:t nyt toimis, en jaksa enää yhtään alkaa väsäämään niitten kanssa. Aina se on yhtä vaikeeta saada musiikin oikeaan muotoon ja ähh. Mutta nyt otan itteäni niskasta kiinni ja lähen riskeeraamaan sydäntäni pyörän päälle. Viikon aikana en varmaan tänne mitään uutta laita, mutta viikonloppuna sitten toivottavasti helpottuneena jotain ensimmäisistä syyslukkarin tunneista!

humppaa pumppaa kuningas jumppaa, koivet kattoon kaviot ristiin

Maanantaina oli mun viimenen pumppitunti kesälukkarissa, koska ens maanantaina huitelen jo Vierumäellä. Päätin siis pistää vähän isompia painoja vikalle kerralle, ja kyllä voin sanoa että tuntuu vieläki käsissä! ;) 

Tänään olin spinningissä. Se on jotain niin ihanaa kidutusta! Jänskättää kyllä ihan hirveesti alkaa spinua vetämää. Tänään polkiessani mietin koko ajan vaan omaa huohotustani, mahtaa kuulostaa kamalalta kuulla se sitten syksyllä kajareista!! Huomenna sitten vielä mun kesän viimeinen core, ja sitten seuraava viikko onki "vapaata" kuntoklubilta, kun koulu tosiaan alkaa. Ja kyllähän mun täytyy siellä tämä ja seuraava viikonloppu aika pitkälti viettää, treenamassa tulevia ohjauksia.. Eli syksyllä vedän tunteja vaan viikonloppusin: lauantaina aamuspin ja powercore, sunnuntaina spin-pumppi ja functional training. Functionalia oon tässä jo vähän väsäillyt ja viikonloppuna saan perehdytyksen powercoreen. Eli niitä sitten vaan äkkiä treenailemaan ja sisäistämään, pari viikkoa aikaa! Tuon parin viikon aikana toki pitäisi myös spinning ohjelmat suunnitella ja treenata... Puhumattakaan terveystiedon kirjotuksista, jotka lähestyy aivan liian nopeasti... Ehkä niistä kirjoituksista ei sen enempää, teen niistä varmaan tässä lähiaikoina vielä erillisen postauksen, koska tekstiä saattaa tulla aika paljon. Kuhan nyt pääsen koululle asti selvittelemään mun kuvioita jonkun vähän itseäni fiksumman kanssa.

rakkuloita

Viimenen viikko ennen Vierumäelle lähtöä on käynnistynyt. Viime viikolla tuli aika paljon (vähän liikaakin?) juhlittua, jonka ansiosta nyt on hirveet univelat, eikä rahaa tai unirytmiä hirveesti löydy. No, hauska viikko oli! Rahan palamisesta ei voi tosin syyttää pelkkää juhlimista, kävin nimittäin myös Lahdessa Suvin synttäreiden merkeissä ja shoppailin yhden viikonlopun aikana kahdet kengät...

Vaikka korko on paksu, niin ihmeellisen hankala näillä on kävellä.
Rakastuin vaan niin palavasti etten voinut näitä hyllyllekään jättää!

Toiset on sitten perus valkoset korkkarit.
Tosin juhlimisen jälkeen sain nähdä vaivaa, että sain ne taas valkosiksi...

H&M:ästä ostin sormuksia ja paljettipaidan, kun käytiin Hennan kanssa shoppailemassa Porvoossa. Niistä ei oo nyt kuvia, mut joskus sitten. Ei kyllä tuntuntunu et olis Porvoossa, kun astu sisään H&M:ään, hassua :D